Yrittäjän tietoreppu -podcast 

Yrittäjän tietoreppu podcast on nyt julkaistu ja sen historian ensimmäisessä jaksossa kerron miksi tämä podcast on olemassa. 

Kun mietin omaa työuraani taaksepäin, voin ihan rehellisesti todeta olevani pitkänlinjan asiantuntija yritysten ja yrittäjien elämään vaikuttavissa asioissa. Minulle tuttua ovat palkka- ja taloushallinto, riskienhallinta, yritysten toimintaympäristö ja yrittäminen yleensä.

Olen itse ollut yrittäjä yli 30 vuotta, ja koko työurani tehnyt yritysten taloushallinnon parissa. Tilitoimistossa, vuodesta 1988 alkaen tilitoimistoyrittäjänä.

Tiedän yrittämisestä paljon. Olen nähnyt monenlaista yrityksen ja yrittäjän kohtaloa ja itsekin kokenut monenlaista yrittäjänä ollessani. 

Yritysten taloushallinto ja sen hoitaminen on muuttunut paljon sinä aikana, kun olen ollut mukana, vaikka samalla tietyt perusasiat ovat pääosin pysyneet ennallaan. Koko toimintaympäristö on kokenut melkoisia muutoksia 80 luvun puolivälistä tähän päivään. Siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. 

Tilitoimistomaailmassa juuri työuransa aloittaneelle kirjanpitäjälle voisi tulla ehkä jopa järkytyksenä, miten töitä tehtiin vaikkapa 80 - 90 luvun vaiheessa. Jos nyt yhtäkkiä joutuisimme palaamaan siihen ja niihin välineisiin. Yhtenä  esimerkkinä: ensimmäinen itse käyttämäni tietokone oli teholtaan moninkertaisesti heikompi kuin kännykkä, jota käytän nyt... Puhumattakaan jos mennään vähän kauemmas. Kuitenkin vuonna 1989 kun ostin silloisen mittapuun mukaan tehokkaan MikroMikko2 tietokoneen ja siihen kirjanpito-ohjelman, se maksoi vähän yli 20 000 markkaa.

Se nyt euroiksi muutettuna tuntuu pieneltä, mutta kyllä se silloin oli iso raha, asiakkaiden kirjanpidosta kun veloitettiin 4 markkaa vienti eli yhden tositteen käsittelystä 8 markkaa. Palkkoja laskettiin muistaakseni 10 markkaa kappale ja se sisälsi jo oikeastaan kaiken muun paitsi ennakonpidätyksen ja sotumaksun tilitykseen liittyvät työt kerran kuukaudessa ja kerran vuodessa tehtävän vuosi-ilmoituksen.

Joskus on mukava muistella, miten asioita tehtiin silloin kun aloitin, mutta vielä hauskempaa on katsoa nykyihmisten reaktioita, jos kertoo menneistä ajoista, vaikka muuta kuin sen 30 vuotta taaksepäin. Nuorempien on joskus vaikea edes tajuta mikä silloin oli ilmapiiri ja työn tekemisen tapa.

Koska silloin ei ollut somea en voisi kirjoittaa tätä blogia enkä tehdä Yrittäjän tietoreppu -podcastia. Se miksi ei ollut somea johtuu siitä, ettei ollut koko internettiä vapaassa käytössä. Ei nettisivuja, sähköpostia tai verkkokauppaa.

Siihen aikaan yrittäjien ansaintamallit olivat hyvin erilaisia. Eikä kukaan edes puhunut ansaintamallista, silloin hakeuduttiin palkkatöihin heti koulun jälkeen, tai jo vähän ennen koulun loppumista. Ja kun oli kerätty osaamista omasta alasta, osa yleni työpaikassaan tai vaihtoi toiseen yritykseen. Osa perusti yrityksen ja teki töitä - entistä enemmän. Jos silloin olisi kysynyt yrittäjältä mikä on sinun yrityksesi ansaintamalli, olisi todennäköisesti saanut vastaukseksi hölmistyneen katseen ja jos ei ääneen niin ainakin sisäisesti tämä yrittäjä olisi miettinyt olenkohan jotenkin vinksahtanut.

On hienoa, että nykypäivänä luovat ja idearikkaat ihmiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa helpommin. Ikävinä puolina on nettikiusaaminen, yritystenkin osalta sekä tietysti todellisuuden tajun hämärtyminen monelta. Yksittäisen ihmisen negatiivisena kokema tapahtuma voi somelynkkauksen myötä suistaa ihan fiksunkin yrityksen toiminnan kriisiin. Kriisiviestintä on yksi riskienhallinnan keino, jossakin kohdin tulen tekemään siitä oman jakson podcastiin.

Silloin ei ollut somea enkä voisi kirjoittaa tätä blogia tai tehdä Yrittäjän tietoreppu -podcastia. Se miksi ei ollut somea johtuu siitä, ettei ollut koko internettiä vapaassa käytössä.
Ei nettisivuja, sähköpostia tai verkkokauppaa.

Nyt voi helposti nuorten "unelma-ammatti" olla julkkis! Muistan vielä hyvin, kun noita ensimmäisiä kommentteja tuli, kun joku totesi haluavansa olla julkkis ja itse totesin mielessäni, ettei se ole mikään ammatti. Ensin pitää hankkia ammatti ja joidenkin ammattien harjoittajista tulee sitten mahdollisesti julkkiksia. 

Nythän taas voi vaikkapa YouTube tai TikTok sovelluksista pongahtaa julkisuuteen ja saada itselleen esimerkiksi laulajan uran, jos haluaa sille lähteä. Siellä somealustalla, kun saattaa ansaita paremmin. Julkisuus tuo usein paikan erilaisissa tosi-tv ohjelmissa ja sitä kautta mitä monipuolisemmat kaupalliset yhteistyöt voivat tuoda elannon.

Ikäiselleni ihmiselle se oli aluksi jotain ihan käsittämätöntä, mutta nyttemmin olen mieltänyt, että somemarkkinointia tekevät ovat ikään kuin yhden hengen mainostoimistoja. 

Osasta videoita YouTubeen tai jollekin muulle alustalle tekevistä nuorista tulee ikään kuin tuttuja ja kovinkin läheisiä heille, jotka katsovat heidän jokaisen videonsa. Katsojat kokevat tuntevansa henkilön, joka siellä videolla puhuu. Moni nuori on yksin ja heidän on helppo kiintyä näihin videolla omasta elämästään kertoviin ihmisiin.

Näistä videoista eivät katsojat maksa, mutta kun videoiden tekijä on riittävän kuuluisa ja suosittu, hän voi mennä johonkin tapahtumaan ja seuraajat tulevat myös, näin hän voi ansaita palkkioita tapahtumien järjestäjiltä. Tai hän voi mainostaa jotain tuotetta videoissaan ja saa siitä rahaa, koska on syytä uskoa, että ainakin osa seuraajista ostaa sen tuotteen - toivon mukaan näillä mainostajilla on moraali kohdallaan. He ovat paljon vartioita. Mainonta ja ansainta somessa on oma maailmansa, joka ehkä ansaitsee oman podcast jaksonsa jossakin kohdassa.

Saavathan jotkut rahaa siitäkin, että striimaavat nettiin sitä, että he pelaavat joko taistelupelejä tai jotakin peliä, jossa he ajavat autoa tms. Nämä perustuvat siihen, että toiset haluavat katsoa ja maksavat pienen summan siitä, kun maksajia sitten on paljon, kertyy siitä elantoa sille, joka striimaa.

Puhumme helposti vanhoista hyvistä ajoista. Minäkin puhun aina joskus. Nämä erilaiset mahdollisuudet nykypäivänä eivät tietenkään ole huonoja ja omalla alallani tilitoimistossa on tekniikka luonut upeita mahdollisuuksia keskittyä tärkeisiin asioihin ja tarjota asiakasyrityksille sitä kauan kaivattua aitoa välittämistä, kun aikaa vapautuu rutiineista. Tärkeää on että tilitoimistot käyttävät rutiineista vapautuneen ajan niihin palveluihin, joilla autamme asiakkaitamme tilanteesta riippuen joko selviytymään tai menestymään.

Kouluttamisessa digitalisuus on tuonut mukanaan mahtavia mahdollisuuksia pitää lyhyitä puheenvuoroja tärkeistä asioista ja ihmiset voivat kuulla niitä sieltä missä ovat tarvitsematta lähteä kauas. 

Koulutuksen järjestäjät vapautuvat siitä, että pitää niputtaa samaan päivään monenlaista puhujaa, jotta saadaan koko päivän koulutus, eihän kukaan lähde kahden tunnin luentoa varten matkustamaan vaikkapa 100 kilometriä.
Ja joskus voi olla jopa haasteellista tehdä koulutuspäivä, jossa on kiinnostavia aiheita kaikille osallistujille.
Etenkin silloin, jos osallistujat ovat yrittäjiä, koska yrittäjät tulevat kovin erilaisista lähtökohdista.

Olen ollut aikanaan mukana Suomen Taloushallintoliiton koulutuksia suunnittelevassa työryhmässä ja suunnittelimme koko päivän koulutuksia useita, osa koulutuksista oli myös kaksipäiväisiä. Näitä koulutuksia on edelleen ja heti kun tautitilanne antaa myöden, ne jatkuvat.

Mutta on helpompaa järjestää koulutus tilitoimistoihmisille kuin yrittäjille. Tämä siksi että tilitoimistoissa tietyt lakisääteiset asiat ovat niitä samoja, on tilitoimisto sitten pieni tai iso. Vaikkapa arvonlisäverotus koskettaa jokaisen kirjanpitäjän työtä samalla tavalla riippumatta siitä onko hänellä 100, yksi tai ei yhtään työkaveria. Eikä asiakkaan työehtosopimusta tulkita yhtään eri tavalla on tilitoimistossa sitten 1 tai 10 palkanlaskijaa.

Tekniikka on tuonut hyvät mahdollisuudet pitää huolta meidän alamme asiantuntijoiden osaamisesta nyt koronankin aikaan, mutta kaipaamme myös kollegoiden kesken tapahtuvaa ajatustenvaihtoa ihan kasvotusten. Minä ainakin kaipaan. Kun keskustelemme samaa työtä tekevien ihmisten kanssa, kasvatamme osaamistamme ja ymmärrystämme asioista ja asiakkaidemme tarpeista. Ja se on yhtä tärkeää kuin varsinaiset luennot.

Kaiken hyvän lisäksi tekniikka on tuonut mukaan myös huonoja juttuja, mainitsin jo nuo kiusaamiset, jotka muuten ovat todellinen vitsaus keskuudessamme, mutta sen lisäksi ihan erilainen kiire on tullut elämäämme. 

Viranomaisten luoma paine taloustiedon tuottamiseen on kasvanut huimasti 30 vuoden aikana, se tilanne mikä silloin vallitsi tässä suhteessa, kun aloitin tilitoimistoyrittäjänä, on sellainen yksittäinen asia, jota aina välillä kaipaan ja jota olen kaivannut lähiaikoina vain yhä enemmän.

Kun tiedon pitää kulkea nopeasti eteenpäin, viranomaiset määrittelevät melko koviakin sanktioita sen suhteen mitä tapahtuu, jos tieto ei kulje. Kun sitten viranomaiset ovat itsekin kiivaalla aikataululla lähteneet edistämään digitalisaatiota, on tullut myös huteja. Kaikki ei aina toimi kuten tulisi toimia ja siitä syntyy joskus isokin selvittelytyö joko tilitoimistolle tai yrittäjälle itselleen, se kummalle, riippuu siitä, miten keskinäinen työnjako on määritelty tai käyttääkö yrittäjä yleensäkin tilitoimistoa. Laskun maksaa joka tapauksessa yrittäjä - joko menetettynä työaikana ja ärsytyksenä tai vaihtoehtoisesti tilitoimiston laskuna selvitystyöstä.

Sanktiot voivat olla kovia ja joskus ne syntyvät unohdusten tai tietämättömyyden vuoksi. Itse pyrin kaikin tavoin auttamaan teitä yrittäjiä välttämään näitä sanktioita. Muistutan jotta et unohtaisi, tiedotan että osaisit.

Yrittämisessä on aina ollut haasteensa. Olin tilitoimistoyrittäjä 90 luvun lamassa, joten tiedän ikävä kyllä hyvin, millaisia aikoja silloin elettiin ja mitä koettiin. Aloitin yrittäjänä vuoden 1988 toukokuussa, joten olin juuri ns. päässyt vauhtiin kun lama iski.

Nytkin elämme vaikeita aikoja, joista kaikki yritykset eivät selviä. Toivon että yhteiskunnan suhtautuminen olisi erilaista. Että yrittäjillä olisi parempi henkinen suojaverkko kuin silloin. Taloudellinen tuki on toki tärkeää, mutta on realistista myöntää ettei valtiolla ole mahdollisuutta tukea niin paljon, että ihan jokainen yritys pelastuisi, vaikka niin aluksi ministerit lupasivat. Sen vuoksi on todella tärkeää luoda henkinen tukiverkko ja ilmapiiri sellaiseksi, että jokainen uskaltaa tunnustaa ettei yritys selvinnyt. Ilman että hän tuntisi itsensä huonoksi yrittäjäksi. Se on tärkeä opetus jonka opin silloin 90 -luvulla. Sitä millaiseksi tunnelma voi mennä, ei ymmärrä jos ei ole sitä kokenut. Näitäkin asioita tulen jollakin tasolla ja näkökulmalla käsittelemään Yrittäjän tietoreppu -podcastissa.

Mutta mikään korona podcast se ei ole. Pääosin siinä puhutaan ihan muista asioista.

Ensimmäinen osa, jossa käsiteltiin toiminimiyrittäjän verotusta, on jo jutusteltu ja se löytyy tietysti sieltä IGTV:stä, seuraavan jakson ajankohtaa tai aihetta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta jos seuraat minua Instagramissa, tiedotan siitä kyllä hyvissä ajoin ja riittävästi 😊

IGTV:stä löytyy myös akuutteja tietoiskuja sekä jo pari tuotantokautta sarjaa Riikan tietotiistai. Tietotiistai saa pian kolmannen tuotantokautensa jonkin verran uudistuneena.

Tässä kohdin voisi siis ehkä aiheellisestikin kysyä, että mitä ihmettä, miksi aloitin nyt vielä podcastin julkaisemisen, kun jo teen noin paljon kaikkea. Niin, se on varmaan ihan hyvä kysymys ja sitä on minulta kysytty, joten ei haittaa, jos sinäkin ihmettelet sitä 😊

Mutta minulla on siihen kyllä hyvä syy. Tietotiistai on asiallinen, lyhyehkö tietoiskutyyppinen sarja, jossa käsittelen yleensä tiukasti jonkin yrittäjiin vaikuttavan asian. 

Tässä podcastissa on ajatuksena jutella vähän vapaammin vaikkakin osin samoista asioista. Käsittelen tosin myös aiheita, joita et tietotiistaista kuule.

Sen lisäksi että podcastissa tulen käsittelemään aiheita eri näkökulmasta ja eri tyylillä kuin Riikan tietotiistaissa tai blogissani, löytyy tästä yksi iso ero. Vaikka monissa jaksoissa tulen juttelemaan itsekseni, tulee podcastissa välillä olemaan myös vieraita. Tietotiistaissa puhun aina yksin, tänne kutsun välillä vieraita sen mukaan mikä on milloinkin aiheena. 

Ensimmäinen yritys julkaista podcast ajoi karille, mutta nyt ollaan tässä vaiheessa ja ensimmäinen jakso on julkaistu, olen todella iloinen, että vihdoin olen tässä vaiheessa. Nyt kun käytännön asiat on hoidettu, voi vain puhua.

Puhua asioista, jotka ovat yrittäjille tärkeitä, joten tervetuloa mukaan kuulemaan mistä nyt puhutaan!

No tulipa pitkä esittely tälle podcastille ja syille miksi se on olemassa.

Mutta siinä kaikki nyt tällä kertaa!

Podcast -terveisin

Riikka

#yrittäjäntietoreppu