Verotuksen perusongelma
Verotus on mielenkiintoinen alue. Siitä melkein jokaisella on joku mielipide, joillakin se perustuu tietoon, toisilla tunteeseen. Alan ammattilaisena joskus tulee mieleen miten hyvin / huonosti asiaan ovat perehtyneet ne jotka verolakeja säätävät. Kuinka hyvin he ymmärtävät kysynnän ja tarjonnan lait? Kuinka hyvin heillä on käsitys siitä miten talous oikeasti toimii ja missä yritysten arjessa milloinkin mennään. Ikävä kyllä on sanottava, että viime vuosina on tuntunut, ettei tietoa ole.

Ongelma luullakseni on osittain siinä että verolaeista kuten muistakin laeista päättävät ihmiset jotka toimivat politiikassa, heillä on paineita menestyä seuraavissa vaaleissa, jolloin tarvittavat ikävät päätökset jäävät tekemättä ja vastaavasti tehdään päätöksiä joita "suuri yleisö" haluaa. Monen ihmisen yhtenä valitettavana ominaisuutena on kateus. Kateus on kamala sairaus, varsinkin kun ei perustu faktaan vaan siihen mitä kuvitellaan toisella olevan. 

Mitä merkitystä on sillä että veroprosentti laskee, jos yritys tuottaa
tappiota tai hyvin vähän voittoa. Jos tulos on negatiivinen, tai lähellä sitä, on aivan sama, mikä veroprosentti on.

Edustuskulujen olemus verotuksessa

Suomessa on tällä hetkellä yksi verotuksen kannalta ihanteellinen yritysten verotuksessa vaikuttava kuluerä. Edustuskulut. Palvelun tai tuotteen myyjä maksaa myynnistään 24%:n arvonlisäveron, ostaja yritys ei saa vähentää mitään, jolloin valtio verotuloina saa koko tuotteen tai palvelun arvonlisävero-osuuden. Tuloveroa myyjä yritys maksaa koko summasta, ostaja vähentää vain puolet. Onko siis parempaa erää valtion kannalta verojen keräämiseen? Kuitenkin nyt edustuskulujen vähennysoikeutta ollaan nyt poistamassa. Olen lukenut aiheesta ihmisten kirjoituksia, halutaan pois oikeus vähentää kuluja jotka monen mielestä ovat vain juhlintaa. Osa edustuskuluista toki on juhlintaa, mutta se on paljon muutakin. Ja miten se vaikuttaa näitä tuotteita ja palveluja myyviin yrityksiin? Miettiikö kukaan näitä kuluja pois haluava sitä miten se vaikuttaa työllisyyteen. Pohjoisen yritykset ovat kauhuissaan, mutta mitäpä siitä jos sieltä työpaikkoja poistuu, siellähän niitä riittää. Vai miten se menikään, siellähän niitä työpaikkoja taitaakin olla nytkin vähän. On hyvin todennäköistä ettei näitä kuluja synny yrityksille kuten ennen. Se on monelle yrittäjälle periaatekysymys. Näin valtio jää tappiolle, kun myynnin tuomia tuloveroja ja arvonlisäveroja jää tulouttamatta valtion kassaan ja vaihtokauppana kuluja jää vähentämättä vain puolet. Lisäksi aikaan saadaan tilanne jossa kirjanpitäjän pitäisi saada paljon nykyisiä säännöksiä tarkemmat määritykset ja rajanvedot siitä mikä on edustusta, mikä muuta suhdetoimintaa tai neuvottelukulua, koska niiden erolla on nyt isompi merkitys. Tämä tuottaa taas lisää turhaa työtä tilitoimistoissa ja yritysten talousosastoissa. Kun niillä olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä, kuten esimerkiksi miettiä yhdessä yrittäjän kanssa sitä miten heikosta taloudellisesta tilanteesta selvittäisiin ilman isompia menetyksiä.

Tuloverotuksen ihmeellisyyksiä

Osakeyhtiöiden tuloveroprosenttia on laskettu ja ollaan laskemassa edelleen. Ajatuksena on esitetty että näin yritykset voivat palkata uusia työntekijöitä ja syntyy uusia työpaikkoja. Ei yritys palkkaa uusia työntekijöitä vain siksi että veroja tulee maksettavaksi vähemmän. Sillä pitää olla työtä jota tekemään se palkkaa uutta työvoimaa. Ja sitä työtä juuri nyt ei ole. Mitä merkitystä on sillä että veroprosentti laskee, jos yritys tuottaa tappiota tai hyvin vähän voittoa. Jos tulos on negatiivinen, tai lähellä sitä, on aivan sama, mikä veroprosentti on. Kukaan ei kysynyt olisiko tämä ollut se yrittäjien eniten toivoma verotuksen helpotus. Työvoimakustannusten ja sen byrokratian helpottamisella hyöty olisi ollut paljon isompi.

Osingot - ikuinen kateuden kohde

Yrittäjien osingot ovat herättäneet kauan kateutta, koska asiaa ei ole ymmärretty. Poliitikkojen suustakin on kuultu usein sana "veroton osinko". Totuushan on, ettei sellaista ole ollut vuosiin. Jokaisesta osinkoeurosta yritys on jo maksanut veron. Moni on kauhistellut 90.000, myöhemmin 60.000 pudotettua summa jonka yrittäjä voi nostaa ilman veronmaksua. Jokainen joka tuntee asian tietää että tämä kyseinen summa muodostuu tällä hetkellä 9%:sta omasta pääomasta, eli määrästä josta jo verot on maksettu. Jokainen laskutaitoinen osaa laskea miten iso summa on se mistä 9% on 60.000. Aivan jokaisen yrittäjän tavoitettavissa nämä runsaat osingot eivät siis ole. Pienyrittäjän osingoissa puhutaan usein maksimissaan parista tuhannesta eurosta, isolla osalla ei osinkoa voi nostaa euroakaan. Palkkaa moni yrittäjä nostaa vähemmän kuin työntekijänsä, panttaa kaiken omaisuutensa yrityksensä lainojen vakuudeksi ja saa sitten pari tuhatta josta ei enää uudelleen joudu maksamaan veroa. Sitä tuskin kannattaa kadehtia. Mutta koska asia kuitenkin aiheuttaa suunnatonta kateutta, siihen nyt puututaan. Kun asiaa pohtii ryhmä ihmisiä monesta eri poliittisesta puolueesta ollaan saamassa aikaan sen sellainen sekasotku, ettei paremmasta väliä. Tulevassa osinkoverotuksessa kummittelevat prosentit 8%, 25%, 75 %, 15 % ja 85%, yhdellä lasketaan verotettavaa tuloa siitä tuloksesta mihin toisella on päästy. Joissakin osingoissa kaikki nämä prosentit ovat käytössä. Tuloja verotetaan ansiotulona progressiivisesti ja osaa 30%:lla pääomatulona. Aikaan on saatu sellainen sekasotku että on tosi työlästä laskea mahdollisen osingonjaon verotusta. Kuitenkin kai yrittäjälläkin on oikeus tietää etukäteen mahdollisen tulon verotus? Taloushallinnon ihmisille tämä on taas yksi turha haaste, asian olisi voinut hoitaa yksinkertaisemminkin. En usko että tätä muutosta suunnittelemassa olevat ihmiset itse oikeastaan edes ymmärtävät miten tämä vaikuttaa verokertymään. Nyt on vain tyynnytelty äänekästä "suurta yleisöä" joka haluaa osinkoja verotettavan enemmän.

Verotuskin on vain hinnoittelukysymys

Lopuksi vielä toteamus: jokainen joka on tekemisissä hinnoittelun kanssa, ymmärtää että hinnan korotus aiheuttaa yleensä jonkin verran kysynnän laskua ja päinvastoin. Paras lopputulos saadaan löytämällä se hinta jolla kysyntä on suuruudeltaan sellainen että tulo on paras. Verotuksessa asiat lasketaan pitkälti niin että huomioon otetaan vain veron nousu ja kuvitellaan että kulutus ei muutu. Seurauksena on lopputulos jossa ihmetellään kun verotulot vaan laskevat koko ajan.

Mietiskellen

Riikka