Tilisanomat & Tilitoimistossa 2/2018

23.03.2018

Tilisanomat on jokaisen taloushallinnon parissa työskentelevän lehti. Tilitoimistossa taas on nimensä mukaisesti lehti, jossa on asiaa niille asiantuntijoille, jotka työskentelevät tilitoimistossa. Itse luen molemmat lehdet aina käytännössä kannesta kanteen. Tässä kirjoituksessa teen muutamia poimintoja molemmista lehdistä. Ne ovat puhtaasti omia nostojani, eivätkä ne hyvin todennäköisest korreloi sen kanssa, mikä on jollekin toiselle tärkeää sisältöä. 

Taloushallinnon työ, jos mikä, vaatii osaamista. Kovin pitkälle ei kanna asenne "vain töissä täällä". Kun työpaikalla on eri asioiden osaajia, joiden osaamistasotkin vaihtelevat, on työyhteisön johtaminen oma taiteenlajinsa. Siksi on hyvä että Tilisanomat lehtenä pohtii kirjoituksissaan osaamista ja sen johtamista.

Tilisanomat -lehden päätoimittaja, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Antti Soro kirjoittaa pääkirjoituksessa hyvin siitä, miten automaatio tuo lisää aikaa, aikaa joka olisi käytettävä asiakkaan asioihin perehtymiseen ja konsultatiiviseen otteeseen. Asiakaspalvelu sen paremmin kuin työntekijän motivaatiokaan eivät parane, jos kaikki säästyvä aika käytetään siihen että kirjanpitäjän vastuulle tuodaan lisää entisenlaisia tehtäviä, uusia asiakkaita. Hetkellisesti kate ehkä kasvaa, mutta se on hyvin lyhytnäköistä toimintaa.

Samalla on kuitenkin muistettava se, mistä Anttikin puhuu: "Ei kukaan yhdessä yössä muutu kirjanpitäjästä konsultiksi. Muutos edellyttää sitä tukevaa koulutusta ja positiivisia kokemuksia käytännön asiakastyöstä"

Ei kukaan yhdessä yössä muutu kirjanpitäjästä konsultiksi 

Itse luen ja kuuntelen ilolla näitä mietteitä palvelujen kehittämisestä nykypäivän taloushallinnossa. Itse nimesin jo noin 20 vuotta sitten oman yritykseni Taloushallinnon palvelukeskukseksi ja lanseerasin omaksi tunnuslauseeksemme "Ymmärtäminen tuo iloa elämään" Tällä lauseella on minulle ollut aina kaksisuuntainen merkitys. On tärkeä että kirjanpitäjä ohjaa asiakasta ymmärtämään oman yrityksensä lukuja riittävällä tasolla, mutta vähintään yhtä tärkeää on että kirjanpitäjä tuntee ja ymmärtää asiakkaansa toimintaa.

Konsultatiivinen palvelu tarvitsee kuitenkin tuekseen vahvan substanniosaamisen. Niin tilitoimistoissa kuin yrityksissä, joissa taloushallinto hoidetaan itse, tarvitaan vahvaa taloushallinnon osaajaa ja osaamista. Tilisanomissa on monta hyvää kirjoitusta näille vahvan sisällön osaajille. 

Taloushallintoliitolta löytyy myös koulutuksia sekä perustasolle että jo laajasti asioita tunteville henkilöille. Koulutusta on tälläkin hetkellä saatavissa kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, verotuksesta, palkkahallinnosta, yrityksen tulosohjauksesta ja neuvontapalveluista, oman tilitoimiston kehittämisestä ja johtamisesta sekä yritysjuridiikasta.

Osallistuminen ei voine jäädä kiinni myöskään tavoista osallistua, normaalin lähipäivillä opiskelun lisäksi tarjolla on verkkokoulutusta ja livelähetyksiä. Syvemmin asioihin voi perehtyä erilaisissa pitkäkestoisissa ohjelmissa.

Matti Remes on haastatellut Talenomin talous- ja henkilöstöjohtajaa Antti Ahoa. He keskustelevat henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja siitä miten kehittäminen kannattaa kytkeä liiketoiminnallisiin tavoitteisiin.

"Aho painottaa, että osaamisen kehittämistarpeet hahmottuvat yhdessä työntekijän kanssa. Siihen tarvitaan toimivaa ja mutkatonta keskusteluyhteyttä esimiehen ja alaisten välillä."

Artikkeli on mielenkiintoinen, itse aikanaan 15 ihmisen esimiehenä toimittuani tiedän nämä haasteet. Minulle ne eivät sopineet, enkä koe niistä kovin hyvin kouluavosanoin selvinneeni. Tosin omaksi puolustukseskseni on todettava että valitettavan huomattava määrä johdettavistani olivat ihmisiä, joiden ehkä tulisi harkita jotain muuta ammattia.

Taloushallinnossa ymmärtäminen tuo iloa elämään 

Janne Fredman on kirjoittanut mielenkiintoisen ja ajatuksia avaavan artikkelin eKuitista, suosittelen ehdottomasti lukemaan, Janne aloittaa kirjoituksensa koko asiaa avaavalla tavalla:

"Suomalaisella yrityksellä on kansainvälisessä vertailussa mahtavat mahdollisuudet taloushallinnon automaatioon. Myyntilaskut voidaan tiliöidä laskutusjärjestelmässä ja verkkolaskuna tulevat ostolaskut saadaan luettua automaattisesti ostolaskujen kierrätykseen oletustiliöintien kohteeksi. Myyntilaskujen suoritukset kohdistuvat viitesuoritusten perusteella ja tiliotteella voidaan hyödyntää oletustiliöintejä. Veroilmoituksetkin saadaan tiedostona verottajalle. Mutta ne kuitit!"

Minna Kohonen on kirjoittanut todella hyvän yhteenvedon myyntisaamisista, siitä miten ne eri vaiheissa kulkevat eteenpäin eri perintäasteissa ja siitä miten ne sitten tulee missäkin kohdin kirjanpidossa käsitellä. Minna on käsittelyt asiaa selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla. Jos kaipaat ohjeita omien saataviesi käsittelyyn tai siihen miten menettelet asiakkaittesi kirjanpidoissa, kannattaa tutustua tähän kirjoitukseen. 

Filosofi Maija-Riitta Ollila on kirjoittanut kolumnin otsikolla "Pulina jatkukoon!"
Hän käsittelee taitavasti ajatusta siitä miten tuhoisaa olisi jos kukaan ei koskaan keskustelisi epäkohdista. Jos pulina lopetettaisiin heti jos ollaan eri mieltä.
Hän toteaa lopuksi että kun vanhaa sanontaa "Missä järki loppuu, alkaa väkivalta" hiukan muutetaan saadaan siitä ajatus: "Kun pulina loppuu, alkavat ongelmat versoa" 
Pulisemisen tarkotus on luoda osallisuutta, yhteisyyttä ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Kun yhteinen pulina loppuu, vetäydytään kuppikuntien hiljaisuuteen ja salaisuuksien verhon taa.

En voi olla kuin samaa mieltä hänen kolumnissaan lopuksi tekemän toteaman kanssa: 
"Entä jos työskentelee yksinään? Kun hiljentyy kuuntelemaan, pää sisältä kuuluu valtavaa pulinaa,"

Tilitoimistossa -lehden takasivu muistuttaa Tilitoimistoristeilystä. Tälle risteilylle ovat tervetulleita ihan kaikki tilitoimistoissa työskentelevät henkilöt. Tässä sopivasti tilinpäätöstöiden ja maaliskuun arvonlisäverojen jälkeen toukokuussa järjestettävässä koulutusristeilyssä ei kysytä oletko KLT tai PHT, vaan kaikki ovat tervetulleita. 

Risteilyllä kuultavat aiheet ovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Grace on upea laiva ja siellä on todella maukasta ruokaa. Uskon että tästä tulee hyvä risteily, toivottavasti mahdollisimman moni lähtee mukaan!

Koska lehti on Tilitoimistossa, on itsestään selvää, että tässä maaliskuun numerossa käsitellään uusia toimeksiantosopimuksia ja niiden merkitystä. Sopimusten ja varsinkin yleisten sopimusehtojen muuttaminen on työlästä ja kallistakin, on oma projektinsa ensin muuttaa ne, sitten tarkistuttaa ne lakimiehellä ja sen jälkeen käännättää ruotsiksi ja englanniksi. Joten siksi näitä ei ihan jatkuvasti alisteta muutokselle. Mutta juuri nyt oli se kohta jolloin niitä oli muutettava,

Tietosuoja-asetus GDPR on yksi puhutuimmista aiheista tänä keväänä yrityksissä. Ja varsinkin tilitoimistoissa. Tilitoimistoissa se aiheuttaa valtavan työmäärän. Ei vaikeaa, mutta työlästä. Olen itsekin kouluttanut aiheesta sekä tiliomistoissa, asiakasilloissa että webinaareissa. On hyvä että Tilitoimistossa -lehti käsittelee myös tätä aihetta. Se tulee olemaan alallamme iso juttu tämän kevään aikana - ennen Tulorekisteriä.

Tilitoimistossa tuo esiin myös upean koulutuskokonaisuuden, Kari Alholan vetämän kurssisarjan jonka avulla voi kerätä varmuutta ja osaamista KLT tenttiin, jos on sinne menossa tänä vuonna. Toki koulutus on varmasti hyödyllinen ilmankin. Koulutuksesta voi poimia ne mitä kokee eniten tarvitsevansa tai sitten ostaa koko paketin, jolloin se on myös huomattavasti edullisempi investointi omaan osaamiseen.

Tili- ja veropäivät on ehdottomasti koko taloushallinnon alan päätapahtuma, mutta Kesäpäivät on Taloushallintoliiton jäsenten tapahtuma numero 1. Kesäpäivillä on paljon hyvää asiaa, jäsentoimistojen omaa juttua, toiminnan kehittämistä, pientä kivaa, hyvää ruokaa ja superia seuraa. 

Tänä vuonna juhlitaan Taloushallintoliiton 50. vuotta - tulossa on siis tavallista juhlavampi tilaisuus. Kesäpäivät on aina ollut todella osallistumisen arvoinen tilaisuus, jos olet Taloushallintoliiton jäsentoimistossa, älä ihmeessä jätä tätä väliin!


Keväisin terveisin

Riikka